|
Siitä Vonitsan kaupungista tulikin meille vakituinen
rantapaikka, kun venesataman muurin juuressa oli tuuleton paikka
viettää aikaa. Kännykästä kuuntelin Juha Hernesniemen
"Aivokirurgin muistelmia" ja luin Kari Suomalaisen "Karin ääni" muistelmateosta hauskoine piirroksineen. Viimeisenä rantapäivänä
yritettiin istua rannalla eri paikassa, mutta ei siinä kauan viihdytty kovan tuulen vuoksi ja kannettiin tuolinsa muurin kulmaan.
Kaksi viikkoa meni yhdessä hujauksessa ja kotiin oli kiva palata pikkumekossa, kun Suomeen oli tullut ihana kesän vehreys.
Parina päivänä on rantapäivää vietetty Vonitsan kaupungissa, jossa on saatu olla rannalla miltei kaksistaan, enkä ole tarvinnut kuulokkeitakaan,
kun olen kuunnellut kännykästä äänikirjaa. Pirjo Tuomisen "Kurtturuusut" sain jo kuunneltua loppuun.
Eilen ajeltiin hienolle Poroksen rannalle,
jonne mennessä ihastelin pientä, virkistävää tuulenvirettä. Eipä aikaakaan, kun puuskainen tuuli kaatoi päivänvarjon. Välillä oli miltei tyyntä,
mutta sitten äkkiarvaamatta tuuli riepotteli rantaa puuskittain. Rantatavernassa syötiin lounaaksi tarjoilijan suosittelemia kreikkalaisia
lihapullia.
Kotimatkalla käytiin vielä ihastelemassa purjeveneitä Sivotan rannalla.
Lauantaina aamu valkeni puolipilvisenä, mutta ei annettu sen häiritä päivän suunnitelmia ja ajeltiin Palairoksen pikkukaupunkiin. Vielä saapuessa
rantakadun kuppiloiden terassit oli täynnä nautiskelijoita, mutta pian mereltä puhaltamaan alkanut tuli karkoitti kansan paremmille laitumille.
Mekin laittauduttiin ensin ihan rantaviivalle, mutta pakko oli sitten luovuttaa ja siirtyä rantarakennuksen suojaan.
Sunnuntaina taivas kirkastui ja aurinkorannalle lähdettiin Vonitsan kaupunkiin, jossa istuttiin tuulelta suojassa pienvenesataman aidan vieressä.
Eilen karttaa katsellessa saatiin loistoajatus lähteä Kalamitsi Beachin rannalle päivää viettämään. No ainakin melkein siellä käytiin! Vuoristokylästä
ajettiin todellista mutkamäkeä alas kohti kristallinkirkasta rantaa. Tie kapeni kapenemistaan ja muuttui yhä huonokuntoisemmaksi. Sen lisäksi, että
rattia joutui vääntämään tiukkojen mutkien takia, oli sitä rattia väänneltävä tien monttuja vältellen. Melko alas päästiin, mutta sitten petti hermo
ja käännyttiin takaisin, kun kohdalle osui sen verran leveämpi kohta. Onneksi eteenpäin ajellessa tie kulki merenrantaa ja löydettiin kaunis
rantapaikka, jossa viettää aikaa.
Jo kotimaassa sovittiin ystävien Sailan ja Eeron kanssa, että tavataan lomalla Kefalonian saarella. Laivaliput ja hotellivaraukset oli tehty
valmiiksi kotona, joten keskiviikkoaamuna ajeltiin puolen tunnin matka Vasilikin kylään, josta autolautalla päästiin tunnin seilaamisella viereiselle Kefalonian saarelle.
Samin kylässä yövyttiin kaksi yötä Remezzo hotellissa vierekkäisissä huoneissa.
Saarelletulopäivänä ajettiin Antisamoksen rannalle - hieno ranta mahtavan pehmeine rantatuoleineen oli kyllä todellinen yllätys. Aurinkotuoleista ei peritty vuokraa,
tilatut ruoat ja juomat korvasivat tuolien vuokran. Seuraavana päivänä tehtiin retki saaren pääkaupunkiin Argostoliin, jossa meillä oli vaikeuksia parkkipaikan saannissa rantakadulle.
Kova puuskainen tuuli kävi rannassa, mutta eipä annettu sen häiritä, vaan käytiin rantakahvilassa kahvilla ja tehtiin pieni rundi kävelykadun myymälöitä katselemassa.
Paluumatkalla ajettiin kuuluisalle Myrtoksen rannalle, mutta kovin kauan ei siellä viihdytty, kun kova tuuli lennätti hiekkaa ihan sietämättömästi.
Seuraavaksi aamuksi meille oli varattu lauttaliput tunnin ajomatkan päähän Fiskardon satamaan ja lautan piti lähteä klo 11:00. Aamulla mies sai puhelun laivayhtiöstä,
jossa kerrottiin, että meidän lauttavuoro oli peruutettu kovan tuulen vuoksi ja pyydettiin tulemaan satamaan vasta iltapäivällä. Lautta Lefkaselle lähtisi vasta klo 18:00.
Niinpä luppoaikaa vietetiin Sailan ja Eeron kanssa Samin kylän caping-alueen uima-altaalla. Todella kiva paikka erinomaisine palveluineen!
"Kotona" Nidrissä oltiin vasta iltamyöhällä klo 21, kun se lautta oli jo lähtiessään yli tunin myöhässä.
Eilen lennähdettiin kesäiseen Kreikkaan, jossa on tarkoitus nauttia lämmöstä ja auringosta kaksi viikkoa.
Kun tykättiin olla täällä Lefkaksen saarella, Nidrin kylässä, kaksi vuotta sitten, niin valittiin matkakohteeksi
nytkin jopa sama hotelli, kuin aiemmin.
On se vaan niin helppoa, kun tulee tuttuun paikkaan, niin kaikki sujuu ihan rutiinilla, eikä kauppoja ja asiointipaikkoja
tarvitse alkaa etsimään. Niinpä jääkaappi tuli täytettyä ja ne perinteiset rantatuolit hankittua ilman sen kummempaa etsimistä.
Lentokentältä oli varattu vuokra-auto, jolla huristeltiin ensimmäisenä päivänä tuttuja paikkoja katselemassa. Illallisella
oltiin rantakadulla "Appollon tavernassa", joka muistui mieleen erinomaisena ruokapaikkana. IHME - tarjoilijakin muisti meidät
ihan aidosti kahden vuoden jälkeen.
Ensimmäinen aamiainen syötiin omalla parvekkeella pienen ihmetyksen vallassa, kun luvassa oli kuurosateita koko päiväksi. Niinpä
päätettiin ottaa rantakassiin omat eväät ja lähteä retkelle Amfilogian kaupunkiin, jossa muistettiin olevan kiva rantapaikka, jossa
syödä eväitään. Miten ihmeessä me onnistutaankin löytämään ne kaikkein surkeimmat kinttupolut, jotka muka vie oikeaan paikkaan?
Ehkä syynä oli nytkin se, että navigaattori ei osannut tulkita ohjeita, kun matkalle sattui moottoritien rakennustyömaa.
Siellä me sitten
ajeltiin pitkin karjapolkuja vesisateessa lammaslaumojen jäljessä. No nyt on sitten nähty kreikkalaista maaseutua aidoimmillaan!
Miehellä oli flunssa jo kotoa lähtiessä. Olen yrittänyt vältellä mahdollisimman paljon sen saamista, mutta kyllä nenäliinoja on
alkanut kulumaan tänään ihmeen paljon. Onhan se niin mukavaa, kun on yksi yhteinen harrastus - nenän niistäminen!
|